Katsaus omaan raaka-ainesalkkuun – osa 2: kultakaivokset

Kirjoitus julkaistu alunperin Sijoitustieto.fi -sivustolla.

Noin vuosi sitten kirjoitin Sijoitustiedossa oman top-4 listan raaka-aineista, joissa uskon olevan merkittävää nousupotentiaalia lähivuosina. Nämä neljä raaka-ainetta ovat uraani, hopea, kulta ja platina. Kyseisen lokakuussa 2016 julkaistun kirjoituksen voi lukea täältä. Vuoden aikana on tapahtunut paljon, joten ajattelin kirjoittaa aiheesta päivityksen käydäkseni läpi, mitkä asiat ovat menneet pieleen ja missä uskon edelleen olevani oikealla polulla. Jotta kirjoitukset eivät venyisi liian pitkiksi, olen jakanut tämän päivityksen useampaan osaan keskittyen jokaisessa kirjoituksessa vain yhteen tai kahteen raaka-aineeseen kerralla.

Tässä toisessa osassa kirjoitan kultakaivoksista, joista kiinnostuin alun perin vuoden 2014 puolivälissä. Aloin ostamaan fyysistä kultaa jo tätä ennen, mutta pidän sitä erillisenä omaisuuseränä spekulatiivisista raaka-ainetuottajien osakkeista. Näin jälkikäteen katsottuna vuosi 2014 oli liian aikainen ajankohta, sillä kulta ja kultakaivosyhtiöiden osakkeet jatkoivat laskuaan aina 2015 loppuun saakka. Suurimman osan ostoistani ajoitin kuitenkin vuosille 2015 ja 2016, mikä auttoi minua saavuttamaan kohtuullisen hyvän keskimääräisen ostohinnan omistamilleni osakkeille.

Arvometallien tuottajien osakkeiden osuus raaka-ainesalkustani on noin 50%. Näin suuri arvometallipaino johtuu siitä, että uskon nykyisen taloussuhdanteen olevan kypsässä vaiheessa ja taantuman todennäköisyyden olevan suuri noin vuoteen 2020 ulottuvan sijoitushorisonttini aikana. Talouskasvun hiipuminen pakottaisi keskuspankit keventämään rahapolitiikkaansa, mikä auttaisi arvometalleja nousemaan huomattavasti nykyisestä. En yritä ennustaa tarkasti, milloin osakkeiden härkämarkkina muuttuu karhumarkkinaksi tai milloin kehittyneiden talouksien BKT:n kasvu hiipuu, mutta esimerkiksi USA:n suhdanne alkaa lähentelemään jo ennätyspituuksia, joten uskon käänteen tapahtuvan pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Uskon myös ekonomisti Hyman Minskyn epästabiliteettiteoriaan (’Financial Instability Theory’), jonka mukaan liian pitkään jatkuva vakaus itsessään luo epävakautta. Mitä pidempi on vakaa jakso, sitä epävakaampi jakso taloudessa voi olla edessä.

Suurin kysymys menestykseni kannalta on se, oliko vuonna 2011 alkanut kullan hinnan lasku pelkkä korjausliike 1970-luvulta asti jatkuneessa nousumarkkinassa vai oliko vuosi 2011 päätepiste pitkälle nousulle ja edessä on tuskallinen vuosikausia kestävä laskumarkkina.

Kriittiset käännepisteet kullan hintatrendissä on merkitty alla olevaan kuvaajaan numeroin yhdestä kolmeen. Numeroiden yksi ja kaksi välinen lasku vastaa reilun 40 prosentin korjausliikettä. Tämän suuruinen korjaus ei ole mitenkään tavallisesta poikkeavaa, jos sitä vertaa muihin metalleihin. Nähtäväksi jää onko taas numeroiden kaksi ja kolme välinen nousu merkki pitkän aikavälin trendin jatkumisesta vai onko kyseessä vain kuolleen kissan pomppu ennen alamäen jatkumista. 2015 vuoden hintapohjan noin $1,050 tasolla (vaakasuora viiva alla olevassa kuvaajassa) on itselle se raja, jonka rikkoutuminen veisi pohjan nykyiseltä nousuargumentiltani.

Gold long term chart

Pidän kullan hinnan laskua alle 2015 vuoden pohjien kuitenkin kaikkein vähiten todennäköisenä vaihtoehtona ottaen huomioon taloussuhdanteen kypsyyden ja melko rohkaisevan nousutrendin viimeisen kahden vuoden aikana.

Kultakaivosyhtiöt olivat hurjassa vedossa vuoden 2016 alkupuoliskolla saavuttaen huippunsa Brexit-paniikissa kesän aikana. Parhaimmillaan suurten kultakaivosten osakkeista koostuva Van Eck Gold Miners ETF (kaupankäyntitunnus GDX) oli noussut noin 160% vuoden 2015 lopun pohjalukemista. 2016 kesän jälkeen meno on ollut mollivoittoista muun muassa FED:in haukkamaisuuden ja Donald Trumpin vaalivoiton seurauksena (kirjoitin aikaisemmin Trumpin vaalivoiton vaikutuksista kullan hintaan). Myös kryptovaluuttojen suosion valtava kasvu on vienyt spekulatiivista rahaa pois varsinkin pienistä kaivosyhtiöistä.

Kultakaivososakkeet ovat volatiliteetista huolimatta pysyneet oikealla kurssilla 2015 lopulta lähtien. Alla olevassa kuvasta käy ilmi, miten kultakaivososakkeiden (HUI-indeksi) härkämarkkinat ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyinen härkämarkkina (punainen viiva) näyttäisi edelleen olevan nuoressa vaiheessa ja tuottoisia vuosia on vielä edessä, ellei yllättävää käännettä tapahdu.

Suurten kultakaivosten osakekurssien kehitystä mittaavan HUI-indeksin kehitys eri nousumarkkinoiden aikana (lähde: Incrementum, ’In Gold We Trust’)

Capture

Seuraavassa vielä tiivistetysti oma kultakaivoksia koskeva sijoitusstrategiani:

Ostojen aloittaminen: Vuoden 2014 puolivälistä alkaen. Systemaattinen ostojen jatkaminen aina vuoden 2016 ensimmäiselle puoliskolle asti auttoi minua laskemaan keskimääräisen ostohinnan kohtuulliselle tasolle.

Exit-strategia: Jos kaikki menee tavoitteiden mukaan, niin pyrin myymään yli puolet sijoituksistani ennen vuotta 2020. Tämä tosin edellyttäisi sitä, että makrotaloudessa ja keskuspankkien politiikassa tapahtuisi vuonna 2018 käänne, joka lisäisi turvasatamasijoitusten kysyntää ja sitä kautta nostaisi kullan hintaa selvästi. Mikäli käännettä ei tapahdu ja kullan hinta polkee paikallaan, aion todennäköisesti pitää sijoituksistani kiinni yli vuoden 2020. Edellytyksenä tälle exit-strategialle on se, että kullan hinta ei käänny uuteen laskutrendiin, jolloin todennäköisesti myyn sijoitukseni pois jo aikaisemmin rajoittaakseni tappioitani (kts. ’Riski’ kappale).

Tuottotavoite: Tavoitteenani on 3-5-kertaistaa alkuperäisen sijoitukseni arvo. Tämä on linjassa sen kanssa, miten suurten kultakaivosten osakekurssien arvot ovat kehittyneet viime vuosikymmenten nousumarkkinoiden aikana. Minun ajoitukseni ei ole ollut paras mahdollinen, mutta toisaalta omistan myös joitain pienempiä kultakaivoksia, joiden uskon nousevan selvästi suuria kultakaivoksia enemmän nousumarkkinassa.

Riski: Kullan hinnan mahdollinen lasku vuoden 2015 lopun pohjien alapuolelle tarkoittaisi sitä, että kulta ei enää olisi nousutrendissä, mikä taas mitätöisi koko sijoitusstrategiani. Tässä tapauksessa todennäköisesti luovun kultakaivossijoituksistani tappiolla.


2 thoughts on “Katsaus omaan raaka-ainesalkkuun – osa 2: kultakaivokset

    1. Kiitos Jussi. Oma omassa salkussani olevat osakkeet vaihtelevat sitä mukaan kun tulee uusia uutisia tai löydän uusia firmoja.

      Pyrin pitämään salkun painon siten, että noin puolet on suuria kultafirmoja ja loput pienempiä. Pieniä firmoja treidaan useammin kuin suuria.

      Suurista firmoista omistan tällä hetkellä Franco Nevada Goldia, Sandstorm Goldia sekä GDX-ETFää. Pienistä omistan Goldmining Inc:iä, Northern Dynastya, Kirkland Lake Goldia ja Mirasol Resourcesia. Nämä omistukset toki saattavat muuttua.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s