Maailman suurin ja komein härkämarkkina loppusuoralla

Valtionlainainojen tulisi olla tylsä omaisuuslaji. Oppikirjojen mukaan valtionlainojen rooli sijoitusportfoliossa on pienentää kokonaisriskiä, kun taas osakkeita haalitaan tuottopotentiaalin kasvattamiseksi. Osakemarkkinoiden ei pitäisi kasvavassa taloudessa hävitä valtionlainoille, koska osakkeiden riskitaso on korkeampi. Teoria lienee kaikille tuttu.

Markkinat kuitenkin tuppaavat välillä pitämään teorioita pilkkanaan. Kuinka muuten olisi mahdollista, että USA:n pitkät valtionlainat pystyvät päihittämään S&P 500-indeksin yli 30 vuoden aikajaksolla 1980-luvun alusta 2010-luvun alkupuolelle. Tuona aikana USA:n pitkät valtiolainat tuottivat keskimäärin huikeat 11.5% kun S&P 500-inkeksi jäi alle 11%:n. Talouskasvun puutteesta osakemarkkinoiden suhteellinen heikkous ei pitäisi olla kiinni, sillä maailmantalous on ollut varsin hyvässä myötätuulessa viimeiset vuosikymmenet. Mikäli omaisuuslajeja vertailee perinteisesti riskikorjatun tuoton muodossa (tuotto suhteessa volatiliteettiin), ovat USA:n pitkät valtiolainat olleet kenties kaikkein paras paikka, mihin rahansa on voinut parkkeerata 1980-luvulta aina tähän päivään saakka.

Alla olevassa graafissa näkyy USA:n 30-vuotisen valtiolainan korko 1970-luvun lopulta tähän päivään. Joukkovelkakirjalainan tuotto on käänteinen luku korkotasosta – kun korot laskevat, olemassaolevien lainojen arvo nousee, koska ne tarjoavat parempaa tuottoa kuin uudet vastaavat velkakirjalainat. Eli lyhyesti sanottuna laskeva trendi alla olevassa graafissa tarkoittaa, että sijoittaminen USA:n pitkiin valtiolainoihin on ollut huippukannattavaa (ainakin kotimaisille sijoittajille, joilla ei ole valuuttariskiä).

Yahoo! Finance
Yahoo! Finance

USA:n valtiolainojen vuosikymmenten mittainen härkämarkkina on vertaistaan vailla. Kolme vuosikymmentä on niin pitkä aika, että valtaosalla markkinoita seuraavista henkilöistä (allekirjoittanut mukaanlukien) ei iästään johtuen ole minkäänlaista kokemusta valtiolainojen karhumarkkinoista. Pitkäaikaiset trendit voivat sokaista niin kovin helposti. USA:n valtiolainat ovat maailman tärkein markkina. Sillä, mitä näillä markkinoilla tapahtuu on suoria ja epäsuoria vaikutuksia joka ikiseen omaisuuslajiin ympäri maailman aina osakkeista kiinteistöihin ja raaka-aineisiin asti. Tästä syystä on tärkeää pohtia milloin tämä kaikkein suurin ja komein härkämarkkina päättyy ja mitä siitä seuraa.

Korkojen lasku ei hyodytä ainoastaan joukkovelkakirjalainamarkkinoita vaan laskevat korot ovat olleet yhtä juhlaa kaikille sijoittajille. Olitpa sijoittamassa mihin tahansa omaisuuslajiin, on länsimaiden puoli sukupolvea kestäneellä korkojen laskutrendillä ollut hurja vipuvaikutus sijoitustuottoihisi. Muhkeista tuotoista on syytä kiittää alla olevan kuvan herraa.

Telegraph.co.uk
Telegraph.co.uk

Hänen nimensä on Paul Volcker. Hän toimi USA:n keskuspankki Fedin pääjohtajana vuosina 1979-1987. Hän edustaa sukupuuttoon kuollutta keskuspankkiirilajia, joka uskaltaa nostaa korkoja siitä huolimatta, että riskinä on työttömyyden nousu tai pörssikurssien lasku. Taistellakseen 1970-luvulla riehunutta öljykriisin laukaisemaa stagflaatiota vastaan Volcker lähes tuplasi ohjauskoron (Fed Funds korko) lyhyessä ajassa 11%:sta vuonna 1979 noin 20%:iin vuonna 1981. Inflaatio saatiin aisoihin, mutta samalla työttömyys nousi 10%:iin ja markkinoilla meno oli mollivoittoista.

St Louis Fed
St Louis Fed

Toiset pitävät Volckerin toimia sankarillisina, toiset taas vihaavat häntä. Yksi asia on kuitenkin varma: ilman Volckerin toimia nostaa USA:n ohjauskorot 20%:iin ei 1980-luvulla alkanutta laajamittaista arvopapereiden euforista nousukautta olisi voinut syntyä. Volcker jätti mittavan perinnon seuraajilleen, jotka ovat saaneet nauttia aplodeista laskiessaan korkoja aina tämän päivän nollatasoon asti. Samalla varallisuusarvot ovat nousseet pilviin asti. Katsokaa alla olevaa S&P 500-indeksin kehitystä. USA:n osakemarkkinat ennen ja jälkeen Volckerin aikakautta ovat kuin vertaisi steroideilla pumpattua kilpajuoksiaa kaurapuurolla käyvään kilpatoveriinsa. Yhtään väheksymättä vaikkapa Deng Xiaopingia, tupakkaa ketjussa polttelevaa pienikokoista kiinalaismiestä, joka totesi aikoinaan kapitalismin olevan kommunismia parempi tie Kiinalle, vapaakauppaa eidistäneen WTO:n saavutuksia tai teknologisia harppauksia auttaneita pellepelottomia, on Paul Volcker se henkilö, joka kirjoitti alkusanat ennen näkemättomälle varallisuusarvojen nousukaudelle.

Yahoo! Finance
Yahoo! Finance

On vaikea ennustaa, milloin valtionlainoissa oleva kupla lopulta puhkeaa. Niiden shorttaaminen on vaarallista, sillä kupla voi kenties kestää vielä pitkään. Valtionlainat ovat keskeinen osa maailman finanssijärjestelmän rakennetta. Instituutioiden on päivittäisten operaatioidensa pyörittämiseksi omistettava niitä, vaikka niiden tuotto olisi negatiivinen. Esimerkiksi pankkien on omistettava valtionlainoja vakaraisuusvaateiden täyttämiseksi. Valtionlainat ovat lisäksi maailman yleisin vakuuslaji, siksi niitä tarvitaan esimerkiksi repo-sopimuksissa (repurchase agreement). Valtiolainojen tuotto ei siis ole ainoa asia, mikä määrittää niiden kysynnän.

Kaikesta huolimatta valtiolainojen tuotot ovat niin alhaalla, että nykytrendi tuskin jatkuu loputtomiin. Implisiittisesti valtionlainojen tuotoista voi tulkita, että markkinat odottavat deflaation jatkuvan monissa länsimaissa vuosikausia ja tuottojen perusteella markkinat tulkitsevat, että keskuspankit ovat lopullisesti epäonnistuneet inflaation luomisessa  (esim. Fedin inflaatiotavoite on 2%, mutta 30-vuotisen USA:n valtionlainan tuotto on vain niukasti yli 2%).

Sillä, miten ’riskitön korko’ hinnoitellaan, on vaikutusta jokaikiseen finanssi-instrumenttiin maailmassa. Tästä syystä seuraavat 30 vuotta eivät voi olla samanlaista ilotulitusta markkinoilla kuin edelliset 30 vuotta. Olemme parhaillaan kirjoittamassa viimeisiä lukuja maailman komeimmasta härkämarkkinasta, USA:n valtionlainojen noususta. Olemme lähestymässä valtionlainojen karhumarkkinaa, mikä on monelle hyppy tuntemattomaan. Korkotason nousuun liittyy paljon riskejä, joista olen puhunut aikaisemmin.

 

Photo credit: Chris Hondros / Getty Images


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s