Taistelu öljymarkkinoiden kulisseissa: petrodollari vs. petrojuan

Öljymarkkinoilla on tapahtunut paljon viime aikoina. Yksi tärkeä ja mielenkiintoinen nyanssi on kuitenkin jäänyt melko vähälle huomiolle – nimittäin petrodollari-systeemin kohtalo. Petrodollari tarkoittaa nimensä mukaisesti USA:n dollareissa myytävää öljyä.

Petrodollari-systeemi sai käytännössä alkunsa 1970-luvulla, kun ensin presidentti Nixon irrotti dollarin arvon kullasta ja dollari sai kellua vapaasti. Samanaikainen Bretton Woods valuuttajärjestelmän kaatuminen lisäsi USA:n huolia mahdollisesta dollarin arvon romahtamisesta. Ratkaisuksi sen aikainen ulkoministeri Henry Kissinger neuvotteli Saudi-Arabian kuninkaallisen perheen kanssa sopimuksen, jossa Saudi-Arabia suostui myymään kaiken raakaöljynsä USA:n dollareissa ja sijoittamaan valtion ylijäämävaransa USA:n valtionlainoihin. Vastineeksi USA lupasi Saudeille sotilaallista tukea.

Petrodollari-systeemi on pitänyt aina näihin päiviin asti ja on varmasti yksi tärkeimmistä syistä, minkä vuoksi dollari on säilyttänyt arvonsa hämmästyttävän hyvin 70-luvulta tähän päivään asti, vaikka historia on osoittanut, että tavallisesti vain arvometalleihin sidotut valuutat säästyvät vuosikymmenien ajan ilman romahdusta. Voidaankin sanoa, että dollarin arvo 70-luvulta tähän päivään on ollut sidottuna sotilaalliseen voimaan ja raakaöljyyn kullan sijaan.

USA on vuosikymmenten ajan ollut maailman suurin öljyn tuoja ja tärkein asiakas Saudeille. Näin ollen petrodollari-systeemi on hyödyttänyt molempia osapuolia.

Öljymarkkinat ovat kuitenkin astuneet uudelle aikakaudelle, sillä Kiina on ohittanut USA:n maailman suurimpana öljyn tuojana. USA:n öljyntuonnin odotetaan laskevan myös jatkossa mikäli heidän kotimainen liuskeöljyn tuotanto jatkaa kasvuaan. Tällä muutoksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia petrodollari-systeemiin ja sitä kautta myös dollarin arvoon valuuttamarkkinoilla.

Kiina tuo öljyä monesta eri maasta, mutta viisi kärkimaata erottuvat selvästi muusta joukosta. Vuonna 2014 viisi suurinta öljyntuojamaata olivat järjestyksessään seuraavat:

  1. Saudi-Arabia
  2. Angola
  3. Venäjä
  4. Irak
  5. Iran

Mielenkiintoisinta tässä listassa on Venäjän nousu. Kiinan öljyntuonti Venäjältä on kasvanut kovaa vauhtia viime vuosina ja itse asiassa vuoden 2015 aikana Venäjä ohitti Saudi-Arabian Kiinan suurimpana öljyntuojamaata. Kiinan ja Venäjän välisen öljykaupan kasvu kertoo näiden kahden maan lämmenneistä väleistä.

Harvemmin tulee miettineeksi, että missä valuutassa Kiina ostaa raakaöljynsä. Tässä tulee todella mielenkiintoinen ja tärkeä havainto liittyen Kiinan öljyntuontiin: Viidestä suurimmasta öljyntuojamaasta VenäjäIran ja Angola ovat osittain tai kokonaan siirtyneet Kiinan juanin käyttöön kahdenvälisessä öljykaupassaan. Angolan kohdalla varmaa tietoa on vaikea löytää, sillä maiden välinen kauppa perustuu pitkiin sopimuksiin, joissa vaihdonvälineenä käytetään käteisen lisäksi myös muita menetelmiä  (esim. Kiina sitoutuu öljyn vastineeksi rakentamaan Angolan infrastruktuuria). Jotain kuitenkin kertoo se, että Angola hyväksyi Kiinan juanin toiseksi viralliseksi valuutaksi maassa.

Kiinan intresseissä on selvästi vähentää dollaririippuvuuttaan, mistä johtuen maa tulee jatkossakin suosimaan omaa valuuttaansa öljykaupassa dollarin sijaan. Kiinan öljynkulutuksen kasvaessa merkittävä osa globaalista öljykaupasta saattaa tulevaisuudessa siirtyä dollaripohjaisesta kaupasta juanpohjaiseen kauppaan.

Saudi-Arabian kannalta tilanne on äärimmäisen kiusallinen. Mikäli se ei suostu myymään Kiinalle öljyä juaneissa, voi kuningaskunta olla vaarassa menettää markkinaosuuttaan tärkeimmän asiakkaansa kanssa. Mikäli se taas suostuu myymään öljyä juaneissa (toisin sanoen viimeinkin hylkäämään Kissingerin kanssa neuvotellun petrodollari-sopimuksen), on suurena riskinä, että USA poistaa sotilaallisen tukensa maalta. Saudi-Arabian suurin ongelma ei välttämättä olekaan öljyn alhainen hinta, vaan kytkös petrodollari-sopimukseen ja sitä kautta syntyvä myynnin lasku tärkeimmän asiakkaan – Kiinan – kanssa.

Irak on toinen kysymysmerkki petrodollarin kohtalon kannalta. Maalla on ainakin teoriassa potentiaalia kasvattaa tuotantoaan reilusti nykyisestä. USA:n vaikutusvalta maassa on ainakin tällä hetkellä merkittävä ja Irak on näin ollen taipuvainen myymään öljynsä dollareissa. Toisaalta Kiinalla on tärkeimpänä asiakkaana myös sanansa sanottavana.

Ainoa varma voittaja tässä myllerryksessä on Venäjä. Putin on valmis luopumaan kaikista riippuvuuksistaan USA:han ja on näin ollen valmis ottamaan vastaan juaneja myymistään raaka-aineista. Venäjä hyötyy kaikesta epävakaudesta Lähi-Idässä ja petrodollari-systeemissä.

Petrodollarin murentuminen ei tapahdu yhdessä yössä vaan muutos vie vuosia. Tämä on kuitenkin yksi suurimmista riskeistä dollarin valta-aseman kannalta pidemmällä aikavälillä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s