Viisi syytä, miksi USA:n liuskeöljyteollisuus on suurimpia häviäjiä halvan öljyn aikakaudella

Kirjoitus julkaistu alunperin Nordnetblogi.fi -sivustolla 26. joulukuuta 2014

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, ”epätavallinen” energiatuotanto (esim. liuske ja öljyhiekka) poikkeaa monessa mielessä perinteisistä öljyntuotantomenetelmistä. USA:n liuskeöljytuotannon kasvun on mahdollistanut paitsi teknologinen kehitys, myös öljyn hinnan voimakas nousu 2000-luvulla. Tästä johtuen koko Pohjois-Amerikan energiabuumia tulisi tarkastella uudessa valossa nyt, kun mustan kullan hinta on romahtanut. Mikäli alhaisesta hintatasosta tulee pysyvä tila markkinoilla, alkaa liuskeöljytuotannon taloudellinen kannattavuus olemaan hyvin huteralla pohjalla.

Seuraavassa käyn läpi mielestäni viisi tärkeintä syytä, miksi USA:n liuskeöljytuottajien tulisi olla erityisen huolissaan nykyisestä hintakehityksestä. Uskon, että liuskeöljytuottajat ovat pitkässä juoksussa muutamien heikoimpien öljyntuottajamaiden, kuten esimerkiksi Venezuelan ja Nigerian, jälkeen suurimpia häviäjiä nykyisessä hintasodassa. Myös Kanadan öljyhiekkatuottajat voidaan lukea samaan kategoriaan USA:n liuskeöljytuottajien kanssa, sillä molemmat vaativat huomattavasti nykyistä korkeampaa hintatasoa pitkällä aikavälillä.

Koko USA:n energiantuotanto lepää tällä hetkellä hyvin pitkälle näiden epätavallisten energialähteiden harteilla.

1. Liuskeöljytuotannon ylläpito vaatii jatkuvia investointeja

Perinteiset öljylähteet ovat tyypillisesti elinkaareltaan hyvin pitkiä. Maailman suurimmat öljylähteet mm. Lähi-Idässä ovat olleet tuotannossa ja useamman vuosikymmenen ajan. Pitkästä elinkaaresta on suuri hyöty öljylähteiden kannattavuudelle, sillä alkuinvestoinnin poistoaika on hyvin pitkä ja tuotantoon tarvittavaa infrastruktuuria ei tarvitse rakentaa jatkuvasti uudestaan.

Liuskeöljyn tuotanto puolestaan vaatii jatkuvia investointeja uusien lähteiden löytämiseksi ja tuotannon käynnistämiseksi. Yksittäisen liuskeöljylähteen tuotantomäärät tyypillisesti romahtavat jo parin ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen ja yksittäisen lähteen elinkaari mitataan vuosissa eikä vuosikymmenissä.

Jatkuvasta investointitarpeesta johtuen koko liuskeöljy- ja kaasuteollisuus on ollut negatiivista kassavirtaa tuottava toimiala koko lyhyen historiansa ajan. Esimerkiksi Lähi-Idän ja Venäjän öljyntuottajilla ei ole vastaavaa ongelmaa. Toki niidenkin öljyvarannot kuihtuvat vääjäämättä pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ne pystyvät pumppaamaan jo olemassa olevia reservejään ilman merkittäviä lisäinvestointeja.

2. Liuskeöljyn tuotantokustannukset ovat korkeampia kuin perinteisessä öljyntuotannossa

Usein sanotaan, että liuskeöljyn tuotanto on kannattamatonta alle 60-70 USD/barreli hintatasolla. Vaikka tätä tasoa voidaankin pitää melko hyvänä nyrkkisääntönä liuskeöljyn kannattavuudesta, on näihin lukuihin nojaaminen silti räikeästi todellisuutta yksinkertaistava ajattelutapa. Jokainen liuskeöljylähde on todellisuudessa oma, melko uniikki, yksilönsä. Esimerkiksi monet Pohjois-Dakotan (Bakken) öljylähteistä ovat taloudellisesti kannattavia jopa alle 60 USD/barreli hinnoilla kun taas jotkut toiset lähteet voivat menettää taloudellisen kannattavuutensa jo alle 80 USD/hinnoilla. Lisäksi samasta lähteestä porataan öljyn lisäksi sivutuotteina maakaasua ja muita nestemäisiä hiilivetyjä kuten propaania ja butaania. Näin ollen tuotannon kannattavuus riippuu näiden kaikkien energiamuotojen hintakehityksestä eikä pelkästään öljyn hinnan kehityksestä.

Joka tapauksessa USA:n liuskeöljytuotannon muuttuvat kustannukset ovat tyypillisesti korkeampia kuin perinteisillä suurilla öljyntuottajamailla. Tästä johtuen suuret OPEC-maat pystyvät niin halutessaan pelaamaan USA:laiset tuottajat ulos markkinoilta painamalla öljyn hinnan alle USA:n liuskeöljytuottajien muuttuvien kustannusten. Tämä vaatisi toki vielä huomattavasti nykyistä alhaisempaa hintatasoa. Uskon kuitenkin, että Pohjois-Amerikan tuottajat ovat ensimmäisten joukossa sulkemassa laitoksiaan, mikäli öljyn hinta edelleen jatkaa laskuaan.

3. Liuskeöljytuottajien stressinsietokyky on heikko

Suurten öljyntuottajamaiden omat öljy-yhtiöt ovat kaikki tavalla tai toisella valtion kokonaan tai osittain omistamia yhtiöitä. Lisäksi monilla tuottajamailla on käytössään kansalliset reservirahastot, joilla ne voivat tukea tilapäisissä vaikeuksissa olevia öljy-yhtiöitään. Vahva valtion tuki auttaa kansallisia öljy-yhtiöitä selviytymään vaikeuksien yli.

USA:n (kuten myös Kanadan) öljyntuotannon rakenne on hyvin erilainen. USA:lla ei ole yhtä kansallista öljy-yhtiötä vaan kymmeniä pienempiä tuottajia, jotka kaikki ovat yksityisessä omistuksessa. Vaikka onkin mahdollista, että Obaman hallinto ottaisi jossain vaiheessa käyttöön omille öljy-yhtiöilleen suunnatun tukimekanismin, ovat Venäjän ja OPEC-maiden tuottajat silti selvästi etuoikeutetussa asemassa tässä mielessä.

4. Liuskeöljytuottajien rahoituskustannukset voivat nousta valtiollisia öljyntuottajia nopeammin

Kuten kohdassa 1. todettiin, liuskeöljyn tuottajilla on suuria vaikeuksia tuottaa positiivista kassavirtaa jatkuvista investointitarpeistaan johtuen. Tästä syystä ne ovat hyvin voimakkaasti ulkoisen rahoituksensaannin ja sen hinnan armoilla. Liuskeöljyn ja -kaasun tuottajat olivat jo ennen öljyn hinnan romahdusta usein luottoluokitukseltaan alle ”investment grade” tason, jopa ”roskalainaluokassa”. Ne ovat saaneet kohtuuhintaista rahoitusta tähän mennessä pääasiassa poikkeuksellisen alhaisten bondisijoittajien riskipreemioiden ansiosta. Lisäksi uskottavan tuntuinen tarina energiavallankumouksesta on houkutellut sekä oman että vieraan pääoman sijoituksia energiasektorille. Suuri arvoitus on, kuinka hyvin sijoittajien usko heikkoa kassavirtaa tuottaviin yhtiöihin kestää halvan öljyn aikakaudella.

Perinteisillä valtiollisilla öljy-yhtiöillä on suuremman kokonsa, vahvemman kassavirtansa ja valtion tuen ansiosta huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada markkinoilta rahoitusta vaikka öljyn hinta jatkaisikin laskuaan. Toki on syytä todeta ettei Venäjän Gazpromin tai Rosneftinkaan valuuttamääräisen rahoituksensaanti ole kirkossa kuulutettua länsimaiden pakotteiden seurauksena. Nämä yhtiöt ovat kuitenkiin saaneet osakseen kiinnostusta Aasian velkasijoittajien keskuudessa, mikä pienentää niiden riippuvuutta länsimaisiin rahoittajiin.

5. Vahva dollari heikentää USA:n tuottajien asemaa suhteessa ulkomaalaisiin kilpailijoihin.

USA:n tuottajilla on sekä tuotot että kulut samassa valuutassa. Tästä johtuen vahvistuva dollari voi olla niille haitaksi. Esimerkiksi Venäjän tuottajat saavat myymästään öljystä dollareita, kun taas suuri osa niiden kuluista on voimakkaasti halventuneessa Venäjän ruplassa. Venäjän tuottajat ovat tässä mielessä hyötyneet ruplan romahduksesta.

Halvan öljyn vaikutus USA:n talouteen

Olen jokseenkin eri mieltä monien analyytikoiden ja ekonomistien kanssa siitä, että halpa öljy olisi pelkästään positiivinen asia USA:n bruttokansantuotteelle. Ensinnäkin alhaisemmista polttoainekustannuksista syntyvä ostovoiman kasvu tuskin tulee kokonaisuudessaan kanavoitumaan kulutukseen, sillä osa menee säästöihin. Toiseksi, kotitalouksien kulutus suuntautuu merkittäviltä osin ulkomaalaisiin tuotteisiin, mikä lisää tuontia (tuonnin kasvulla on negatiivinen BKT-vaikutus).

On tärkeä muistaa, että liuske-energiateollisuudeen synnyttämä buumi on ollut kenties tärkein yksittäinen tekijä, joka on nostanut Yhdysvallat ahdingosta. Uskon, että energiabuumin vaikutus on ollut paljon merkittävämpi kuin esimerkiksi FED:n toimien vaikutus. Tämä näkyy mm. siinä, että liusketuotanto-osavaltioissa, kuten Pohjois-Dakotassa ja Texasissa, työllisyyskehitys on ollut selvästi muuta maata parempaa. Energiateollisuus on tarjonnut juuri niitä paljon kaivattuja korkeapalkkaisia työpaikkoja, joita USA:n talous on tarvinnut. Muilla toimialoilla työpaikat ovat syntyneet lähinnä matalapalkkatyöhön. Öljyn hinnan pysyessä alhaisena USA:n energiateollisuus tulee leikkaamaan rajusti investointejaan, mikä näkyy vääjäämättä myös korkeapalkkaisten työpaikkojen laskuna. Uskon, että tällä tulee olemaan huomattava vaikutus koko maan taloustilanteeseen alkavan vuoden aikana.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s